Tottelevaisuuskokeet

Sääntöuudistus

Kansainväliset tottelevaisuuskoesäännökset muuttuvat hieman vuoden 2011 alusta.
Isoin muutos on erikoisvoittajaluokassa olleen neliökävelyn pois jääminen. Sen tilalle tulee uusi liike, josta on jo alettu käyttämään Z-termiä. Tässä liikeessä tehdään yhtäjaksoisesti seuraamisesta seisominen, istuminen ja maahanmeno. Uudessa liikeessä nämä ei kuitenkaan tule kiinteässä järjestyksessä, vaan järjestys arvotaan koekohtaisesti.
Uudet säännöt on julkaistu vasta englannin kielisinä (pdf). Käännös tulee myöhemmin Kennelliiton sivuille.

Tottelevaisuuskokeita on järjestetty Suomessa jo 30 vuotta. Aikaisemminkin toko oli näyttelyissä yleisön suosiossa, mutta nyt agility on vallannut sen aseman.

Perhoskoirat ovat pitkään kilpailleet menestyksellä tottelevaisuuskokeissa varsinkin USA:ssa ja Ruotsissa. Ruotsissa kaikista roduista ensimmäinen tottelevaisuusvalio oli Englannista koulutettuna tuotu papillonnarttu Maid Maryan, joka sai tittelinsä vuonna 1964. Monet perhoskoirat ovat sittemmin yltäneet
samaan saavutukseen. USA:ssa monet papillonit ovat tottelevaisuustittelien lisäksi suoriutuneet myös jäljestyskokeesta antaen todisteen perhoskoirien työskentelyinnosta.

Vähitellen Suomessakin on alettu ymmärtää, että myös kääpiökoiran voi kouluttaa. Tähän on varmasti vaikuttanut suuresti uusien pehmeämpien koulutusmenetelmien käyttö. Perhoskoira ja vanha armeijatyyppinen koulutustapa eivät todellakaan sovi yhteen. Nykyisin koulutuksessa käytetään apuna enemmänkin houkuttelua leluilla ja makupaloilla kuin pakottamista hihnasta repimällä. Oikealla tavalla suoritettu koulutus on koiran mielestä hauskaa leikkiä omistajan kanssa. Perhoskoirat ovat erittäin toimeliaita ja leikkisiä; niinpä ne yleensä rakastavat tokoharjoittelua. Kun harjoittelu aloitetaan jo pennun kanssa, päästään nopeasti tuloksiin. Lyhyt muutaman minuutin harjoittelu pari kertaa päivässä ulkoilulenkin yhteydessä tai vaikka tv:n katselun lomassa riittää. Ajanpuute ei ole mikään syy olla kouluttamatta koiraa. Jos koirasi esimerkiksi on oppinut kerjäämään, anna sille makupala vasta, kun se käskystä istuu tai menee maahan. Alkuunpääsy on usein vaikeinta sekä koiralle että ohjaajalle.

Eri koirakerhojen järjestämissä koulutustilaisuuksissa on hyvä käydä, mutta niiden tarkoitus on lähinnä ohjaajan kouluttaminen ja koiran totuttaminen muihin koiriin.
Varsinainen koiran koulutus on tehtävä muualla rauhallisemmassa ympäristössä. Kun koira osaa jonkun tehtävän, voidaan siirtyä harjoittelemaan paikkaan, jossa on enemmän häiriötekijöitä.

Jokaisen koiran tulisi osata tokon alokasluokan liikkeet: hampaiden tarkastus, paikalla makaaminen, seuraaminen hihnassa ja ilman hihnaa, maahanmeno, luoksetulo, seisominen ja estehyppy.

Koiran kouluttamisesta saa monenlaista hyötyä. Kouluttamalla koiraasi vietät aikaasi sen kanssa; eikös se ole yksi syy, miksi olet koiran hankkinut. Suhteesi koiraan paranee, se alkaa kuunnella ja katsella sinua eri tavalla. Koirasi tulee älykkäämmäksi; aivojumppa on hyväksi sillekin. Tottelevaisuuskoulutuksen avulla voidaan ehkäistä ja poistaa monenlaisia käyttäytymisongelmia. Koulutetun koiran kanssa on mukavampi liikkua eri paikoissa ja voit useammin ottaa sen mukaasi. Vieraat ihmiset hyväksyvät paremmin kauniisti käyttäytyvän koiran kuin räksyttäjän. Perustoko-koulutuksen jälkeen voit innostua kilpailemaan tokossa tai aloittaa agilityharrastuksen. Kouluttaminen voi jopa pelastaa koirasi hengen. Hihna voi mennä poikki tai muuten irrota keskellä kaupunkia. Koulutetun koiran kanssa se ei ole mikään ongelma, sillä eihän hihnaa tarvitse kuin näön vuoksi.

Tottelevaisuuskokeet sopivat parhaiten ehkä hieman rauhallisemmalle perhoselle. Älykkäänä koirana se tietää, mitä seuraavaksi on tehtävä, eikä malta odottaa
käskyä. Tottelevaisuuskokeissa koiran on nimenomaan toimittava käskystä. Erittäin vilkkaan koiran voi olla myös vaikea keskittyä kilpailuissa, joissa on ympärillä kaikenlaisia häiriötekijöitä. Intoa perhosella yleensä riittää ja se suorittaa tehtävät reippaasti, joskus liiankin vauhdikkaasti.

Tottelevaisuusvalion arvo on vaikeimpia valionarvoja saavuttaa Suomessa. Koiran on saatava kaikkiaan yksitoista ensimmäistä palkintoa neljässä eri luokassa.
Vuosittain kaikenrotuisista koirista yhteensä vain parikymmentä saa tittelin FIN MVA. Niiden joukossa on tähän mennessä ollut kaksi papillonia: narttu Hanlait Pipsa vuonna 1993 ja uros Jaki vuonna 1995. Jaki osoitti todella mahtavaa varmuutta saaden kilpailuissa pelkkiä ensimmäisiä palkintoja.